Kuinka moni muistaa wanhassa kunnon IRC-Galleriassa yhteisön: "Yöllinen inspiraatiotulva?" Sellainen allekirjoittaneella näyttäisi olevan vähintäänkin joka toinen yö. Ainakin uusien artikkeleiden luonnoksista sekä puhelimen muistion kymmenistä kirjoituksista päätellen. Aiheita olisi, vaikeus kirjoittaa jokin asia loppuun asti tulee häiriötekijöistä ja ajanpuutteesta, tai tarkennettuna väärään aikaan inspiroituminen, silloin kun pitäisi nukkua. Ehkäpä juuri silloin tulee mietittyä kunkin päivän tapahtumia ja ajatuksia niistä tarkemmin. Olenkin harkinnut kokeilevani, että pyhittäisin päivässä esim. 30min siihen, että mietin vain asioita. Kaikki päivän häiriötekijät (=lue puhelin ja tietokone) suljettuna ja olisin vain itsekseni hetken ja sen jälkeen katsoisin kuinka paljon tekstiä alkaisikaan tulla.
Aloitin viime viikolla lähihoitajaopinnot, ensimmäinen viikko oli yhtä ryhmätyötä ja toisiinsa tutustumista, joka tavallaan jatkunee vielä tälläkin viikolla. Selvinnyt on sen verran, että noin 65%:lla meidän luokkalaisista on lapsia. Mistä pääsemmekin tämän päivän miettimisten aiheeseeni.
Viime aikoina sinkkuna ollessani on itsetutkiskeluni ollut huipussaan. Millainen olen? Mitä haluan? Miksi haluan? Ja mikä on se suurin juttu, se syy miksi minä elän täällä ja mitä elämältäni haluan. Nyt olen varma siitä, tämä on se mun perimmäinen tarkoitus. Tässä se nyt tulee. *Drumroll.* Oletko valmis? Vastaus on: naimisiinmeno ja lapsien hankkiminen! *Tadaa* -Anticlimatic much? Kyllä, olenkin samanlainen kuin muutkin seitsemän miljardia ihmistä täällä maapallolla, ensimmäinen vaistomainen reaktio elämässä on lisääntyminen ja suvun jatkaminen. Rehellinen "voi vittu," pitkälle olenkin päässyt ajatuksieni kanssa!
Ehkä tuo syy elämään kuitenkin sisältää hieman enemmän kuin mitä äkkiä ajattelisi. Itse koen, että elämässäni ei tällä hetkellä ole tarkoitusta. Koen tarvitsevani vierelleni toisen ihmisen, tai useampia ihmisiä löytääkseni itselleni sen syyn ja tarkoituksen olla täällä. Vielä tarkennettuna, kumppanin, jonka eteen tehdä töitä ja josta huolehtia. Tehdä töitä kohti hyvää ja onnellista yhteistä elämää. Jaettu ilo on paras ilo. Ja sitten kun perusasiat ovat kunnossa, se lapsien hankkiminen. Ilman niitä en ole mitään, tämänhetkinen elämäni on vain turhaa väliaikaa.
Huolehtiminen nousee ajatuksissani eniten pinnalle. Sellainen tunne, että joku tarvitsee sinua ja on riippuvainen sinusta, sellaista tarvitsen. En ole ikinä innostunut nähtyäni tuttavieni tai tuntemattomien lapsia, eivät ole hetkauttaneet minua milläänlailla. Mutta ajatus omasta lapsesta on tällä hetkellä mielessäni jopa enemmän kuin ajatus mahdollisesta vaimosta. Lapsesta huolehtiminen, kasvattaminen, opettaminen, kasvun näkeminen, ah. Tahdon! Ei ole yhtä ruusuilla tanssimista ja niin helppoa kun nyt tässä voi ajatella minun ajattelevan, tiedän. Koen silti haluavani sen ja luulisin olevani myös hyvä isänä, mielessäni on niin paljon asioita miten toimisin/mitä tekisin ja en tekisi lapseni kanssa. Liekö tullut omista kokemuksistani lapsena, muistan paljon mitä en olisi halunnut ja mitä olisin tarvinnut. Osaan siis ottaa opikseni myös muitten virheistä. Mutta argh. Ajatukset karkaavat, aiheita hyppii silmille ja mieliala muuttuu, lievästi jonkin sortin AC/DC:tä havaittavissa. Vai oliko se sittenkin HD. I dunno.
Joku tuttavani sanoi joskus että miehille ei tule ollenkaan vauvakuumetta, EIPÄ TULE NIIN EI. Miehet ei vaan yleensä välttämättä uskalla myöntää sitä. Nyt olen kuitenkin selvittänyt elämäni tarkoituksen, hiphei! Enää puuttuu vain se vaimo jonka kanssa tehdä lapset. Saisikohan sen vaimon Lidlistä, jos kävisi kysymässä? Tinderistä sitä ei ainakaan löydy, siitä alan varmistua kokoajan enemmän. Prismasta? Muistan lukeneeni jostain, kun kaupoissa oli testattu sinkku-koreja, eli jos olet sinkku ja etsit kumppania ota tämä ostoskori. Olisi hienoa kokeilla kyseistä kikkaa täälläkin päin, olisi jotain muutakin kuin sosiaalisen median sovellukset tai baarissa istuskelu. Taidan käydä ehdottamassa viereisessä kaupassa.
Yhden asian olen päättänyt. Koulutukseni kestää yhden vuoden ja kymmenen kuukautta, sen aikana mun täytyy löytää itselleni tyttöystävä, josta tulee vaimoni sitten opiskelujeni päätyttyä. Pakko! Ei paineita! It will happen, if it will happen.
Hätäsesti kirjoittanut ahkera opiskelija kuittaa nyt, hyvää yötä!
-DD
Kommentit